View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Indisio,> indiitti on välillinen eli aihetodiste, seikka joka ei suorastaan koske todistettavana olevaa tosiasiaa, mutta jonka nojalla voidaan tehdä johtopäätöksiä. >>Otavan uusi Sivistyssanakirja<<.

Indisio on ikään kuin pakkokeino yhdistää tapahtumat toisiinsa ilman historiallista ainesta faktaa/totuutta. Sanonta "jos tädillä on munat on hän setä" ei ole indisio, vaan väite perustuu fysiologiseen totuuteen. Yleisesti väitetään, että aurinko nousee aamulla? väitteen perustana on indisio, havainto siitä, että aurinko ikään kuin nousee. Aineellinen totuus on erilainen, aurinko ei nouse. Maan pyörimisliike 24 tunnin jaksoina luo mielikuvan horisontissa tapahtuvasta auringon liikkeestä ikään kuin taivaalle nousevasta aistien havaitsemasta auringosta. Indisio auringon liikkeestä on väärä, intuitiivinen ei tosi.
Indisio saastuttaa mielikuvaamme empiirisestä aineellisesta totuudesta. Intuitiivinen ei tosi - elää omaa elämäänsä ja on paremmasta tiedosta huolimatta saanut pysyvän sijan ihmismielessä/aistimuksissamme.

”Jos on mahdollistamista - mielikuvitusta - se osoittaa ristiriitojen olemassaoloa totuuden aineellisessa historiassa. Indisiot (väitteenvarainen - mihin liittyy?) ovat pakkokeinoja oikeudellisessa prosessissa, joita käytetään "väitteenvaraisuuden" korostamiseen. Aihetodiste on mahdollistamista, joka pakkokeinon tavoin johtaa halutun seikan yhdistämiseen käsiteltävässä asiassa. Aihetodiste on idea, intuitio ideasta tosi tai ei tosi. Idea indisiosta - on oikeusprosessissa pakkokeino intuition hyväksymisestä - aineellisen idean pakottamista historialliseen materiaaliseen totuuteen.
On selvää, että mikäli kantaja perustaa kaiken näytön väitteenvaraisuuteen - indisioihin jotka ovat kertojan synteettisiä mielikuvia, on rehellisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteiden toteutumisen takaamiseksi näyttö katsottava väitteenvaraiseksi.

Tässä laajalti käsittelemässäni jälkiverotus/oikeustapauksessa on kantaja/verotarkastajat osallistuneet historiallisen aineellisen aineiston vääristämiseen, muutama esimerkki, (V-O laskelmat), todistusaineiston/historiallisen aineksen peittelyyn (Starlon Oy verotarkastuskertomus), Metsäpuron todellinen asema Citylink Oy:n hallituksessa. Todistajien uhkaamiseen (veroviraston uhkauksen kohteena oli mm. Matti Paananen). Verotarkastaja Marri Huovisen - esittäessään pyynnön, toisinsanoen suostutellessaan asianosaisen (Vesa Kuusisto) väärän lausuman antamiseen. Väärä vala (Hannu Kuortti), liittyi todistaja KTK autoilija Kuuselan kertomukseen asiassa, eikä vähiten asianomistajien sekä syyttäjän EVL:n ja KPL:n normien/lakien tarkoituksellinen vääristäminen.

Käräjäoikeuden tuomati Eero Nikkarisen laatima äänestyspöytäkirjan sisältö oikeuttivat vastaajia uskomaan, että hoviväen olisi tullut kyetä tekemään oikea johtopäätös. Päätös oli perustunut lautamiesten äänestysvoittoon ja lainoppineen/oikeusoppineen käräjätuomarin kokonaisarvion vastaiseen tuomioon.
Käsittely hovioikeudessa osoitti painavan tosiasiallisen puolueettomuuden/yhdenvertaisuuden loukkauksen (kyvyttömyys suorittaa asianosaisista riippumattoman todistuksen arvioinnin). Laaja riippumaton ja ristiriidaton ulkopuolinen todistelu sekä painava asiantutijatodistajien todistelu/näyttö jätettiin vailla huomiota. Asiantuntija todistajien kertomukset edustivat riippumattomuudessaan silmiinpistävästi yhdensuuntaista sekä ristiriidattonta näyttöä. Kun näyttökynnys katsotaan rikosasioissa olevan tasoa "ei järkevää tai varteenotettavaa epäilyä" (KKO 2002:47) toisin sanoen, syytetyn syyllisyydestä ei saa olla järkevää epäilyä, jäi tämä perusperiaate vaille huomiota Hgin Hovioikeuden tuomiossa. Yhteenvetona voi lausua, että näytön kokonaisarvionnissa syyttettä (jopa syytteeseen kuulumattomilta osin) tukevien hypoteettisten seikkojen merkitys on korostunut ja sitä vastaan puhuvien seikkoja/todistuksia on prosessissa räikeästi sivuutettu.
 
Kaikkea edellä mainittua voidaan pitää indisiona, "virkamiesten", ja hoviväen kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta antaa kansalaisille perustuslakiimme 21.§:n kirjattu perusoikeus oikeusturvasta; antaa institutionaalinen suoja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tärkeimmille ainesosille, jolle ihmisoikeussopimukset antavat vähimmäistason...Yritysverotus perustuu kirjanpitoon, sen historialliseen aineistoon / kausaalisuuteen ja tapahtuneiden liiketoimien dokumentointiin eri osapuolten kesken. Verotarkastajien suorittama aineiston manipulointi ja peittely kertoo materiaalisen totuuden peittelystä. Kirjanpito edustaa asiassa historiallista totuutta, ei indisiota? Tästä faktisesta historiallisesta totuudesta olisi myös hoviväen tullut kyetä arvioida rehellinen ja objektiivinen johtopäätöksensä.
 
Eräs verovirkamiesten kantava indisio oli se, että Vesa Kuusisto ja minä tunsimme aiemmin toisemme? 
Oliko niin, että päätökseen vaikutti indisio; verohallinnon virkamiehet tunsivat syyttäjän ja syyttäjä tunsi entuudestaan hoviväen esittelijän ja tuomarin, ja oikeuden esittelijä Halme tunsi entuudestaan veroviraston asianvalvojan, tuomarin, sekä muut oikeuden jäsenet? jne.

Oliko sillä historiallisella tosiasialla mitään merkitystä? että verotarkastuskertomuksen laatineet verotarkastajat Hannu Kuortti ja Matti Huovinen todistivat hovioikeudessa ainoana valan tehneenä todistajana tarkastuskertomuksensa sisällön puolesta ja ainoana bulvaanisuhteen olemassaolosta? Tiede on tullut siihen tulokseen, ettei mikään havainto, idea, voi olla irrallaan havaitsijasta. Toisin sanoen, miten kirjoitettu kertomus voi olla irrallinen kertojastaan, hänen ideastaan. Miten subjektiivinen indisio/intuitio/idea voi synnyttää empiirisen totuuden.

Kukaan todistajista ei tukenut verotarkastajien todistusta. Kysyttäessä bulvaanisuhteesta, riippumattomat todistajat todistivat  teorian olemassaoloa vastaan. Tämä ei ole indisio - vaan riippumattomien - olosuhteita päivittäin seuranneen - ja ajankohtaan aineellisesti kytkeytyneen useamman luotettavan henkilön/todistajan lausuma totuus. Kysyä sopiikin - voiko teorian selitysvoima - ylittää todistusvoimallaan reaalielämän aineellisen totuuden?